airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Aatsaat diabetes-eqalersoq

Aatsaat type 2-diabetes-eqaqqaalernermi pingaaruteqarpoq ulluinnarni inuunerit sukumiisumik eqqarsaatiginissaa. Diabetes tammarnavianngilaq pigilereersimagukku. Inuunerpit sinnera nappaatigissavat – inuunermi toqqammavissaq nutaaq, inuunerpit sinnerani ingiaqatissat nutaaq.

Diabetes-eqarsinnaavutit nappaatigalugu ukiorpassuarnilu nappaatigisat nalullugu malugisimanagulu. Taamaammat inunnut amerlaqisunit diabetes-eqarnermik nappaateqalersimanermik paasitinneqarneq tupannartorujussuusinnaavoq, nappaateqarnermillu paasitinneqareeraluarluni akueriuminaassinnaasarluni.

Inuunerpillu sinnera nappaat aaqqeqqissinnaanngitsoq pigilersimanera pillugu piffissami sivittajaami akueriniaqqaassagaluarukkuluunniit ulluinnarni nalinginnaasumik inuunerit ateqqilertornerussavat, nappaat akuersaarukku, imminullu paariguit. Inuuninni ulluinnarnilu inuuninni periutsit pillugit piffissami qaninnermi ungasinnerusumilu aalajangigassatit pisariaqartut inississornissaat uani pineqarpoq – aalajangiussatillu attallugit tunaartaralugit inuunerit ingerlannissaa. Taama iliornikkut diabetes-eqarlutit inuunernik ingerlatsilernissat nappaateqarnerillu inooqatigilluarnissaanut aqqutissaq aallarnisarlualereersimassavat.

Avatangiisitit peqataatikkit

Qanigisatit qaninnerit - ilaquttat ikinngutit suleqatillu – diabetes-eqarnerit pillugu ammasumik oqaluttuutikkit, periarfissillugillu ilinnut qanoq pingaaruteqartiginersoq nerisassanut, timimik aalatitsinerulerneq, pujortartarneq imigassartornerlu pillugit nutaamik periuseqalernerit. Imaassinnaavoq qanigisannut paasiuminaassinnaassasoq inuuninni pingaaruteqartunik aalajangiisimanerit pillugu. Kisianni peqqissuuginnarnissat anguniarluguli pingaaruteqarpoq illit diabetes-eqarnerit pillugu oqaluttuarnissaq aalajangiussatillu pillugit oqaluttuarnissat. Illit inuuninni allannguutigisatit oqinnerulissapput diabetes-eqarnermik nappaateqartutut ilaqut- tavit ikinngutivillu toqqartariaqakkanni allannguutinik ikorfartorpatsit. Diabetes-emik nappaateqartutut inuunermik toqqaanissat, nalinginnaasumik peqqissumik inuuneqarnissamik innersuussutigineqartartunit allaanerungaanngillat.

Inuunermi ileqqorisat peqqutigalugit nappaat

Nappaateqartut ilaasa nappaateqalernertik nammineq pisuussutigalugu misigilersarput.

Inuunermili ileqqorisat peqqutigalugit nappaat-mik taaguusersuineq inummut ataasiakkaanut toqqartuinerunngilaq. Qangarsuaaniilli timi atorlugu eqeersimaartumik inuuneqarnissarput timitta sananeqaataaneereersuuvoq, nerisallu suliareqqaarneqanngitsut pinngortitamiit tigunerinit taamaatiinnarlugit nerinissaanut timerput sananeqaateqarpoq, ullumikkulli uninngaannarluta inuuneqarnerput nerisassallu kaloria-qarluartut nerisarinissaat nalinginnaasuulersimavoq.

Oqimaaqatigiissumik inuuneqarneq
Pingaaruteqarpoq ulluinnarni ullut tamaasa nerisaqarnikkut alassarittarnikkullu naapertuuttumik inuunissat – diabetes-eqarninni tassa aqqutissat siumukarfissaq. Nukissaqarnerulissaatit, aannilu sukkup annertussusaanut peqqinnartumik inuunerpit ikorfartussavaatit, tamatumani aamma aappit naqitsinerata qaffasissusaa. Tulliuttuni diabetes-eqarnernut oqimaaqatigissakkamik inuunerpit ingerlannissaanut periusissatit ajornaatsut ataasiakkaallu pingaaruteqaqisulli allannguutissat aqqutigalugit ingerlanissannut ilitsersuutit atuarsinnaavatit.
Ullut tamaasa timit aalatiguk
Ullormut akunneq ataaseq timit aalatittarnissaa nerisaqarnikkut – timersornikkullu siunnersuisoqatigiit innersuussuteqarput. Ullormut allornerit 10.000-iupput. Allornernut kisitsissummik peqqinnissaqarfimmit pisinnaavutit, taannalu atorlugu aalassarinnerpit annertussusaa nakkutigisinnaallugu. Aappit kaaviiaarneranut aamma pingaaruteqarpoq timikkut aalanernik anertikkartarnissat.

Aalasarnissat sungiusimavallaanngikkukku aallarniutigalugu skuunik pisuutikkuminartunik pisillutillu atisanik attuumavallaanngitsunik pisigina. Atisat iluaalliortitsinnginnissaat pingaaruteqarpoq kiisalu skuut pitsaasumik ikorfartuilluartumillu aloqarnissaat pingaarpoq.
Pisiniarnermut ilitsersuut

Pisiniarnermut ilitsersuutip peqqinnarnerusunik nioqqutissanik pisisarnissannut najoqqutarisinnaavat. Nioqqutissiap kisitsisitai misissortakkit Livsstilshåndbogimilu paasissutissat amerlanerusut takukkit.

 

Nikallulissagaluaruit

Diabetes-eqarlutik inuit ilisimatinneqaraangamik assigiinngitsorujussuarmik qisuariartarput. Ilaasa soorunami tusagartik tuparujussuaatigisarpaat, qanorlu iliuusissaminnik nalornilertarlutik. Allalli naleqqussarnissartik erngertumik aaqqisuuttarpaat naleqqussarlutik. Qisuariaateqartarnerit eqqunngitsoqaratillu ajunnginerusoqanngillat.

Aallaqqaammut inuunerup sinnerani nappaateqarnissap tusarliunneqarnera akueriuminaassinnaavoq, ulluinnarni nappaatigisap ersiutai malugisarsimanngikkaanni.

Qisuariaataasartoq nalinginnaakkajunnerusarpoq, ajoquteqanngilangamik qisuariarluni tusakkanik akuersaaruminaatitsineq, aakkut sukkup qaffallatsiaaaginnarsimaneranik eqqarsarsinnaaneq aammalu diabetes-innginnermik eqqarsarneq. Piffissap ingerlaneranili amerlanerit nappaat akueralugulu iliuusissanik inuunermi eqeersimaartumik allannguinissanik aallarniisarput, tamatumani nappaat aqulluarneqarnerani aqqutissaasut.

Inuunerulli sinnera nappaatigilikkat inooqataaffiugiuminaassinnaasarput, ullut tamakkiallugit ukioq naallugu inuunerup sinnera atugassaq. Inuuninni annertuumik initussaaq nappaatit, ulluinnarnilu unammillernarsinnaasunik piumasaqaatitaqarlunilu nutaanik unammilligassanik nassataqassaaq. Siunissarlu amerlasuut ernumassuteqarfigisarlugu.

Ilisimavarpullumi aamma nikallunganermik atugaqalernissaq qaninnerulersartoq diabeteseqarnermik nappaateqarnikkut. Nikallunganerit ersiuteqarsinnaasarput qasunermik, nukissaaleqinermik, nuannaassaqannginnermik aammalu iliuusissaaruttutut imaluunniit tunniutiinnaqqajaasutut qisuariaateqarnikkut. Taama misigiguit katsorsaasumik oqaloqateqarnissat isumatusaarnerussaaq. Ilaquttannik ingiaqateqarlutit oqaloqatiginnikkartorsinnaalluarputit, tapersersorluarsinnaanerulerniassammatsit peqataatinneqarnerulerniassammatalu.


Oqimaaqatigiissumik inuuneqarneq
Pingaaruteqarpoq ulluinnarni ullut tamaasa nerisaqarnikkut alassarittarnikkullu naapertuuttumik inuunissat – diabetes-eqarninni tassa aqqutissat siumukarfissaq. Nukissaqarnerulissaatit, aannilu sukkup annertussusaanut peqqinnartumik inuunerpit ikorfartussavaatit, tamatumani aamma aappit naqitsinerata qaffasissusaa. Tulliuttuni diabetes-eqarnernut oqimaaqatigissakkamik inuunerpit ingerlannissaanut periusissatit ajornaatsut ataasiakkaallu pingaaruteqaqisulli allannguutissat aqqutigalugit ingerlanissannut ilitsersuutit atuarsinnaavatit.
Ullut tamaasa timit aalatiguk
Ullormut akunneq ataaseq timit aalatittarnissaa nerisaqarnikkut – timersornikkullu siunnersuisoqatigiit innersuussuteqarput. Ullormut allornerit 10.000-iupput. Allornernut kisitsissummik peqqinnissaqarfimmit pisinnaavutit, taannalu atorlugu aalassarinnerpit annertussusaa nakkutigisinnaallugu. Aappit kaaviiaarneranut aamma pingaaruteqarpoq timikkut aalanernik anertikkartarnissat.

Aalasarnissat sungiusimavallaanngikkukku aallarniutigalugu skuunik pisuutikkuminartunik pisillutillu atisanik attuumavallaanngitsunik pisigina. Atisat iluaalliortitsinnginnissaat pingaaruteqarpoq kiisalu skuut pitsaasumik ikorfartuilluartumillu aloqarnissaat pingaarpoq.
Pisiniarnermut ilitsersuut

Pisiniarnermut ilitsersuutip peqqinnarnerusunik nioqqutissanik pisisarnissannut najoqqutarisinnaavat. Nioqqutissiap kisitsisitai misissortakkit Livsstilshåndbogimilu paasissutissat amerlanerusut takukkit.

 

Nikallulissagaluaruit

Diabetes-eqarlutik inuit ilisimatinneqaraangamik assigiinngitsorujussuarmik qisuariartarput. Ilaasa soorunami tusagartik tuparujussuaatigisarpaat, qanorlu iliuusissaminnik nalornilertarlutik. Allalli naleqqussarnissartik erngertumik aaqqisuuttarpaat naleqqussarlutik. Qisuariaateqartarnerit eqqunngitsoqaratillu ajunnginerusoqanngillat.

Aallaqqaammut inuunerup sinnerani nappaateqarnissap tusarliunneqarnera akueriuminaassinnaavoq, ulluinnarni nappaatigisap ersiutai malugisarsimanngikkaanni.

Qisuariaataasartoq nalinginnaakkajunnerusarpoq, ajoquteqanngilangamik qisuariarluni tusakkanik akuersaaruminaatitsineq, aakkut sukkup qaffallatsiaaaginnarsimaneranik eqqarsarsinnaaneq aammalu diabetes-innginnermik eqqarsarneq. Piffissap ingerlaneranili amerlanerit nappaat akueralugulu iliuusissanik inuunermi eqeersimaartumik allannguinissanik aallarniisarput, tamatumani nappaat aqulluarneqarnerani aqqutissaasut.

Inuunerulli sinnera nappaatigilikkat inooqataaffiugiuminaassinnaasarput, ullut tamakkiallugit ukioq naallugu inuunerup sinnera atugassaq. Inuuninni annertuumik initussaaq nappaatit, ulluinnarnilu unammillernarsinnaasunik piumasaqaatitaqarlunilu nutaanik unammilligassanik nassataqassaaq. Siunissarlu amerlasuut ernumassuteqarfigisarlugu.

Ilisimavarpullumi aamma nikallunganermik atugaqalernissaq qaninnerulersartoq diabeteseqarnermik nappaateqarnikkut. Nikallunganerit ersiuteqarsinnaasarput qasunermik, nukissaaleqinermik, nuannaassaqannginnermik aammalu iliuusissaaruttutut imaluunniit tunniutiinnaqqajaasutut qisuariaateqarnikkut. Taama misigiguit katsorsaasumik oqaloqateqarnissat isumatusaarnerussaaq. Ilaquttannik ingiaqateqarlutit oqaloqatiginnikkartorsinnaalluarputit, tapersersorluarsinnaanerulerniassammatsit peqataatinneqarnerulerniassammatalu.