Diabetes-eqarnermi nappaatit nassatarisat

Nassatarisanik nappaateqalernerni uummatikkut aammalu aap kaaviiaarneratigut nappaateqalersarnerit taqqanik qerattartoornerinik peqquteqarpoq, tamatumani taqqat milikalersinnaaneri.

Taqqanik qerattartoornerit sukkortut akornani takussaanerisarput ulorianarnerusarlutillu inuit diabetes-eqanngitsut akornani takussaaneranut sanilliullugu. Tamatuma saniatigut diabetesernermi taqqat iigartai allanngortarputtaaq. Uummatip taqqallu iigartaata suliniarnerinut sunniuteqarluni.

Uummammi taqqanik qerattartoornerit taqqat immikkut pingaarutillit (kranspulsårer) eqqorneqarsinnaapput, uummatip nukinganut iltilersuineq appariarfeqarsinnaalluni. Takussutis saakkajuttarput sakissakkut anniarnerit assoroortillutit (angina pectoris). Takussutissat allat tassaasinnaapput anernikilliornerit qasoqqanerlu.

Uummatip nukii sangiillisinnaapput uummatillu kassuttarnera assigiingiiaartumik tillerneqalersillugu. Uummatip nukiisa sanngiillinerata aammik ingerlaartitsinerup ajorseriarneranik kinguneqarsinnasoq, tamatumani anernikilliornerit aammalu timimi imertaninnernik kinguneqarsinnaasoq.

Taqqanik qerattartoornerni taqqanik milikartoornernik navialalersinnaneq pilersinnaavoq, uummat imaluunniit qarasaq eqqorneqarsinnaalluni, toqumik imalunniit innarluuteqalernermik kinguneqarsinnaalluni. Taqqanik qerattartoornerni aap isikkanut nissunullu iluamik ingerlaartinneqannginnerinik kinguneqarsinnaavoq. Pisunnermi nissuni anniartarneq takussutissani nalinginnaasuunersaraat.

Pujortartartuuguvit eqqumaffigissavat pujortarunnaarnerit pingaarnerparpaajusoq uummatikkut taqqanillu nappaateqalernissamut pinaveersimatitsinernut iliuuserisinnaasat.

Aanni sukkoqarpallaalernerup sianiutikkut aseruuttornissat kingunerisinnaavaa. Tamatumani kingunerisaanik naqitsinernik kissamik/nillermillu misikkarluttunngornermik kinguneqartitsisinnaavoq. Tamannalu isikkanni ikeqalersitsisinnaavoq. Aanni sukkoqarpallaarneq aammalu ikinik mamisitsiuminaasitsinermik kinguneqartitsisinnaavoq, ikeqalersimaguit. Ikinik mamisitsiaanerit ajornartorsiutiginera aap kaaviiaarnerlunneranik ajornerulersinneqarsinnaavoq.

Isikkakkut ikeqalersimanerit erngertumik qisuariarfigikkit
Inuit amerlanersaat inuunerminni isikkamikkut kimillannernik, qaattoornernik aammalu ikeqarnernik aqqusaagaqarfeqartarput. Diabetes-eqaruilli piaarnerpaamik qisuariarnissat pingaaruteqarluinnarpoq.

Isikkami suaniluunniit pilersinnaavoq, amerlanerpaatigulli isikkap ataani alumi pilersarluni, isikkat inuaani, isikkap inuaasa akornani imaluunniit kimmikkut. Isigalugit kimillannerit annertorpasittariaqanngillat. Kimillanniminiusinnaapput, qaattoornerit imaluunniit ikit aappilleqqasuusinnaapput, sungaartuusinnaapput imaluunniit qernertuusinnaapput.

Eqqaamallugu:

• Ullut tamaasa isikkatit misissortassallugit – aammalu isikkavit ataani alunni
• Erngertumik katsorsaasut attavigissagakku naqitsinernik ikinik assingusunilluunniit peqalersimaguit
• Isikkatit sivikitsumik asattassagakkit aammalu sivisuumik isikkat kinisimaartinnissai pinaveersaartassagakku
• Isikkatit allarterluartassagakkit (aamma isikkavit inuaasa akorni) asareersimatillugit
• Skuut tattorliortitsinngitsut atussagakkit
• Ullut tamaana alersitit taarsertassagakkit
• Katsorsaasunni isikkatit ataavartumik nakkutigineqarnissaat isumagissagakku

Ikeqalerneq ima pilersarpoq
Diabetes-ertut akornani isikkakkut ikeqalersarnerit amerlanertigut skuut naqitseqqaneranit pilersarput, isikkamut naammattusagaannginneri naammattumik peqqutaalluni. Isikkatigut atukkersuutit naleqqussarneqassapput, isikkatit pullappata imaluunniit pullannersaqarfeqarpata.

Sianiutitigut aseruuttoornerit (neuropati) peqqutaallutittaaq aamma isikkat iloqiffeqarsinnaapput. Sianiutitigut aseruuttoornerit isikkani misikkarliortitsilersarput, naqitsinerit kissaq nillerluunniit misikkarliulersinnaallugu. Imaluunniit timip ipiutaasartai (væv) naggussallu qerattarsimasinnaapput ipinerup nappaataanik allanngoriartornerit peqqutaallutik (bindevævsforandringer).

Diabetes-ip nappaataanik nappaatit nassatarisartagaat marluusuni ipinerup nappaataanik allanngoriartorneri (bindevævsforandring) aammalu sianititigut aseruuttornerit (nervebetændelse) pineqartut toqqaannartumik ikeqalernermut peqqutaanngillat. Sianiutitigulli aseruuttoornerit isikkami misikkarlutitsilersinnaasarpoq, isikkamut naqitseqqanernik misikkarlunnerulersitsilluni, ikerilikkat pilinnginnerini isigalunnerit pilinnginnerini iliuuseqarfiginissaat malugiuminaatsilersinnaasarlugu.

Aap kaaviaarnerlunnerata kingunerisaanik taqqanik qerattartoornernik kinguneqarsinnaavoq, diabetes-eqarnerpit nassatarisaanik nappaatigilersinnaasavit ilaat, isikkanilu nissunilu aammattaaq ikeqalersitsisinnaasoq. Taamaasilluni isikkani naammattumik aak ingerlaartinneqannginnerani, isikkami timip ippinniutaa toqujartulersinnaavoq, ikeqalernerlu aallartissinnaalluni. Ikit pineqartut amerlanertigut qernertuusarput.

Diabetes-eqarnermi aseruuttuukulalersinnaanerit nappaatit nassatarisartagaasa ilaat eqqumaffigissavattaaq. Amerlanertigut aseruuttoornerit sakkortuumik atugaasarput timippillu imminut illersornera appariartissinnaallugu.

Taamaammat isikkakkut ikeqalissaguit katsorsaasunnut ikiorneqarnissamik saaffiginninnissat pingaaruteqaqaaq. Kingusinnerpaamik ikeqalersimanernik ilisimannilersimanerpit ulloq ataatsip qaangiusimanerani katsorsaasut saaffigereersimassavat.

Ullut tamaasa isikkatit misissorluartassavatit
Ullut tamaasa isikkatit misissortassavatit. Ammit isikkanni ilivitsuussaaq kimillanneqarani qaava manissaaq qulaani alunnilu. Tarrarsuut atortaruk isikkat tamakkerlugu takujuminaatsikkukku. Isigiarsukkuit allamut ikiortillutit missortittassavaitit isikkatit.

Arnat angutillu atoqatigiinnikkut diabetes-eqarnertik peqqutigalugu ajornartorsiutinik aqqusaagaqarsinnaasarput.

Aningorsinnaanngisamik nappaateqaruit soorlu diabetes, ilaatigut nukissaalatitsisinnaasassaatit. Nappaat eqqarsaatigalugu nukissaalatitsisinnaavoq, aannilu sukkumik akoqarpallaarnerit qasutitsisinnaavoq.

Atoqateqarniarnikkut ajornartorsiorsinnaaneq, tamatumani kajumissuseqannginneq, piffissaalatitsineq aammalu uippakajaarneq (stress), ilaatigullu eqqarsartaatsikkut ajornartorsiuteqarnerit imaluunniit aappariinni ajornartorsiornerit pilersinnaapput. Amerlanertigut tamatsinnit nukissaqarluarfiusariaqarpoq atoqateqarusunnissamut kajumissuseqarusussagaanni.

Ajornartorsiutit aamma timikkut ajornartorsiuteqarnermeersinnaaput diabetes-eqarnerpit nassatarisaanik. Tamatuma saniatigut pujortartarneq, pualavallaarneq, timersunngippallaarneq aammalu uippakajaarneq (stress) minnerunngitsumik angutit tissarsinnaajunnaarnermik ajornartorsiuteqalernerinut sunniuteqartorujussuupput.

Angutinut arnanullu tunngatillugu pisariaqartarpoq oqaloqatigiinnerit timikkullu misissortinnerit ingerlanneqarnissaat, tamatumani ajornartorsiutit timikkut akornuteqarnermik imaluunniit eqqarsartaatsikkut akornuteqarnermeernersut inissinniarnerini – piffissap ilaa imaluunniit qaqugumut akornutigineqassanersut inissinniarnerini misissuinerit pisariaqarput.

Arnani atoqateqarniarnikkut ajornartorsiornerit
Arnani kajumissutsip appasinneri takussutissaasinnaasarput, utsukkut isugutannginneq, atoqateqarnermi anniartarneq, inersinnaanerillu appasinneri. Katsorsarneqarnikkut annikillisinneqarsinnaapput.

Inuit diabetes-eqartut aseruuttoornissamut navialanerusarput. Arnarpassuit diabetes-eqartut akulikitsumik utsukkut svampe-mi eqqorneqartarput. Atoqateqarnermi ungillerinermik anniarnermillu kinguneqartitsisinnaasarpoq aammalu atoqateqarusunnermik appartitsisinnaasarluni.

Arnat diabetes-ertut utsukkut isugutannginneq ajornartorsiutigisinnaasarpaat, atoqateqarusunnermik misigigaluarlutilluunniit. Aap aqqutaani sianiutinilu akornuserneqarsimanerit peqqutaasorineqarput.

Arnat aaqqassaarnikut utsukkutt isugutannginnermik aqqusaagaqartut arnat hormon-iinik katsorsarneqarsinnaasarput. Iisartagaq manguttakkamik imaluunniit issartakkanik hormontablet-inik katsorsarneqarsinnaaput. Tamatuma saniatigut atoqatigiinnermi tarngut isugutsersaat atorsinnaavoq.

Nalinginnaasumik aap sukkuata naleqqussarluarneratigut atoqateqarniarnikkut ajornartorsiutinik pitsaasumik sunniuteqartarpoq. Svampemik eqqugaanissamut pinaveersimatitsisarpoq aammalu taqqat sianiutillu akornuserneqarnissaanut pinaveersimatitsisarpoq.

Angutit akornani atoqateqarnikkut ajornartorsiuteqarneq
Tissarsinnaannginnermik ajornartorsiuteqarneq, impotens-imik taaguuteqartoq, angutit sukkortut akornani takussaasuuvoq - sukkortullu akornani nappaatit nassataasartut takussaanerpaasut akorniilluni.

Ukioqqortusiartuinnarnermi ajornartorsiutip atugaanera takussaaleriartuinnartarpoq. Qanoq sivisutigisumik diabetes-eqarsimanerlu aammalu tissarsinnaannginnermik nappaateqarneq ataqatigiipputtaaq. Nalinginnaasumik angutit diabetes-ertut akornani angutit diabetes-eqanngitsunut sanilliullugit ukiunik qulinik siusinnerusukkut tissarsinnaannginnermik aqqusaagaqartarput. Ajornartorsiut timikkut imaluunniit eqqarsartaatsikkut peqquteqartumik pinngorfeqarsinnaavoq.

Angutit tissarsinnaannginnermik ajornartorsiortut akornani affaasa missai ikiorserneqarsinnaasarput. Ullutsinni nakorsaatinik nakorsamit pissarsiarineqarsinnaasut tissarsinnaalernissamut iluaqutaasunik peqarpoq. Katsorsaasut oqaloqatigiuk ajornartorsiuteqaruit.

Tupa imigassarlu
Tupatortarneq imigassartorpallaarneq ikiaroornartunillu atuinerit tamarmik pitsaanngitsunik atoqateqarniarnikkut kinguneqartitsisarput. Tupatornerit nikotin-ip taqqanik eqikkartitsinermik sunniuteqartarnera toqqaannartumik ajornartorsiut annertusissinnaavaa, kinguaassiutinut aap ingerlaarneranik annikillisitsisinnaammat. Tupatortarnerup taqqanik qerattartoornissamik navialalernerit marloriaatinngortittarpai. Tissarsinnaaniassagaanni taqqat sianiuteqarfiillu aqqutaat pissusissamisut ingerlasariaqassapput.

Diabetes-imik nakkutilliinnginneq
Piffissami sivisuumi diabetes-imik nakkutilliinnginneq kajumissutsimik tissarsinnaassutsimillu appariartitsisarpoq – kingulleq taaneqartoq sianiutinik aammalu taqqanik usuup nalaaniittunik pitsaanngitsumik sunniuteqarnera peqqutaasorineqartarluni. Taqqanik qerattartoornerit tissarsinnaanermik ajornartorsiuteqarnermi usummut naammattumik aammik ingerlaartoqannginnera aallaaveqarpoq.

Nakorsaatit
Nakorsaatit assigiinngisitaartut tissarsinnaannginnermik tunngaviusinnaapput. Katsorsaasut ajornartorsiut pillugu oqaloqatigiuk.

Eqqarsartaatsikkut pissutsit
Eqqarsartaatsikkut pissutsit tissarsinnaanermi aammattaaq pingaaruteqarluinnarput. Tissarsinnaanermik ajornartorsiulaartoqassaaq piffissap sivisujaartup ingerlareersimerata kingorna, sap. ak. arlallit imaluunniit qaammatit arlariit, tissarsinnaannginnermik taaguusiineq atorneqassappat. Inuunermi ilaani angutit tissarsinnaannginnermik misigisaqartarneri, atoqatigiinnikkullu tunniussisinnaanerisa annikilleriarfeqarnerisa nalaani – amerlanertigut eqqarsartaatsikkut pissutsiniittarput.

Taamaammat pingaaruteqarpoq atoqatigiinniarnermi ataatsimi marlussoriarluniluunniit iluatsiffeqannginneri nikalluutiginnginnissaat pingaaruteqarpoq. Nikalluutigigaanni takutitsinissamik piginnaasanik ernumagisaqarnermik imaluunniit eqqarsartaatsikkut ajornartorsiulernermik kinguneqaratarsinnaavoq.

Diabetes-eqaruit nikallunganermik eqqugaanissat diabetes-eqanngitsunit navialaffiginerussavat. Sunarpiaq tunngaviunersoq suli tamakkiisumik paasineqarnikuunngilaq. Aaqqinneqarsinnaanngitsunilli nappaateqartut allanit nikallunganermik eqqugaariataarsinnaanerunerat piviusuuvoq.

Takussutissat ersiutit
Nikallunganeq assigiinngitsutigut ersertarpoq. Qasuneq ersiutit annersarisinnaavaat. Ulluinnarni inuunermut nukissaaleqisutut misigisinnaavutit, nalinginnaasumik nuannarisartakkannik (soorlu nipilersuutinik tusarnaarneq tv isiginnaarnissaa nuersaaneq assigisaallu) ingerlatserusunnginneq. Sinittarnitit allanngorfeqartut misigisinnaavat – sininnerunissamik pisariaqartitsineq imaluunniit paarlattuanik sininnerit oqitsuaranngorluni unnuami iteqattaarnermik kinguneqartumik.

Takussutissat:
• Nikallungaqqajaaneq (neriuutissaaleqineq, kajumissuseqannginneq, nikallungasunik eqqarsarneq imaluunniit imassaqanngivinneq)
• Nalinginnaasumik nuannarisartakkannik nuannaaruteqarsinnaannginneq (isumassaaleqisitsineq)
• Qasuneq
• Ulluinnarmut nukissaaleqineq
• Sinittarnerit allanngorneri (ilaat siniinnalersarput allalli sinissaaleqilersarlutik)
• Imminut pisuutinneq pisuusutullu misigisimaneq

Katsorsaasut oqaloqatigiuk
Nikallunganermik nappaateqarsimaguit paasinissaa pingaaruteqarpoq aammalu katsorsarneqarnissaa pingaaruteqarpoq, diabetes-ernerit pitsaasumik katsorsarneqassappat. Pingaaruteqarpoq katsorsaasut oqaloqatiginissaa, misigisimaguit piffissami sivitsortumi qasunermik imaluunniit nukissaaleqinermik misigiguit, imaluunniit nalinginnaasumik iliuuserisartakkatit iliuuserinissaanut nukissaaruteqqasutut misigiguit.

Diabetisk-imik tartukkut nappaateqarneq diabetes-imik nappaateqarnerup nassatarisaanut ilaavoq, tartunik sanngiillititsisartoq. Diabetisk-imik tartukkut nappaateqalernissaq diabeteseqarsimanerit sivitsoriartornerani navialaneq annertusiartortarpoq. Diabetes nakkutiginerlutaq aakkut sukkumik qaffattooqqaffiusoq aammalu aap naqitsineranik qaffattooqqaffiusoq aamma annertuumik malunniuteqataasarput. Tartulunnermik nappaateqarneq aallarnisaqqaarnermi sakkukitsuinnarmik takussutissaqartarpoq. Quup annertuseqqaneratigut takussutissaqarsinnaavoq, timikkut imertaqalerneq, qasoqqanerlu.

Diabetisk-imik tartulunnermik nappaateqarneq
Tartut filter-iupput taqqanik katitikkanik mikisulukkaartunik imaqartut (blodkarnøgler). Aammik saliisarput, igitassat, taratsut imerlu quunngorlugu anisittarlugu.

Aammi sukkut qaffasippallaartut aallu naqitsinera qaffasippallaartoq ilaatigooriarluni diabetisk-imik tartukkut nappaatinnguussinnaasarpoq. Taqqanik katitikkanik mikisulukkaartut sequtserneqalersarput ikinnguttuusillutik tartullu pitsaasumik atorunnaariartuinnarnerinik kinguneqartarluni. Diabetisk-imik tartukkut nappaateqalernissamut pujortartarneq aamma navialalersitsisarpoq.

Sooq inuit ilai diabetes-ertut diabetisk-imik tartumikkut nappaateqalersarnersut ilailu nappaatigilerneq ajoraat ilisimaneqanngilaq. Ilisimaneqarporli kingornuttagaasinnaanera apeqqutaaqataasoq.

Ukiumoortumik tartunik misissorneqarneq
Pingaaruteqartorujussuuvoq tartuvit ingerlarngi ukiut tamaasa misissorneqarnissaat, quumik tunniussinikkut tamanna pissaaq. Pingaaruteqarpoq aappit naqitsinera akulikitsumik ataavartumik uuttortartittarnissaa.

Aap naqitsinera annikitsuinnaagaluarpalluunniit katsorsarneqarnerata diabetisk-imik tartulunnerit pinngitsoortissinnaavai imaluunniit pileriartunngitsoortissinnaavai.

Pinaveersimatitsineq
Aap sukkuanik naleqqussaajuarneq aammalu sunniuteqarluartumik katsorsarneqarneq diabetisk-imik tartulunnermik ajorseriaateqannginnissaq imaluunniit pilertoqannginnissaa pinaveersimatinneqarsinnaavoq.

Aappit naqinnera qaffattooqqappat, nakorsaatit tartunik illersuutitaqartunik nappaatinik malitsiusinnaasunik pinaveersitsisissutinik atuisinnaavutit.

Pujortartarnerup diabetisk-imik tartukkut nappaateqalernissamik navialalersitsisarnera annertuvoq. Pinaveersimatitsiniaraannilu pingaaruteqarpoq pujortarunnaarnissaq.

Nerisani tarajulersorpallaarneq aap naqitsineranik qaffatsitsisinnaavoq, taratsumillu atuinerup killilersimaarnissaa innersuusutiginarpoq.

Diabetes-ertut akornani inuit amerlasuut isip qinnguata ameraasaatigut akornuteqalernernik nappaateqarnertik pissutigalugu aqqusaagaqartarput.

Katsorsaasut attaviginissaa pingaaruteqarpoq isigisatigut allanngorfeqassaguit. Allanngornerit piffissaagallartillugu paasineqarunimmi iliuuseqarfigineqarsinnaammata.

Isiginiarluassavat
Pinaveersimatitsinissamik eqqartuineq tunngatillugu isinni nappaatinik nassatarisinnaasat pineqartillugit aappit naqitsinera aammalu aanni sukkumik akoqassutsit appasitsinnissaa pingaaruteqarpoq. Aap sukkua annertuvallaarpat, isigisatit piffissap ilaa allanngoriarfeqarsinnaapput.

Taamaammat isitit misissortittarnissai ataavartumik ingerlanneqarnissaat isumatusaarnerussaaq. Illit nammineq ullormut assersuutigalugu allagartaq saneqquttakkat isigineratigut maluginiaasinnaavutit imaluunniit igalaannit avammut isigisatit maluginiarnerisigut allannguuteqarfiusimanersut.

Misilillugu isit talerpilleq aammalu saamerleq tulleriissillugit matusakkit, maluginiarlugulu isigisartakkatit allannguuteqarsimanersut.

Katsorsaasut piaarnerpaamik oqaloqatiginissaa pingaaruteqarpoq tulliuttut arlaat misigigukku:
• Isinni toornersanik takusaqartuusiguit
• Isigisatit ersarlulerpata imaluunniit ersernelunnerulerpata
• Misigisimaguit saagut tunuaniillutit imaluunniit tarraamiillutit (pineqartut arlaat isip qinnguata ameraasaatigut annertuumik aanaartoqarsimaneranik imaluunniit isip qinnguata amerasaata katassimaneranik takussutissaasinnaapput)

Diabetisk-imik isikkut nappaateqarneq
Diabetisk-imik isikkut nappaateqarnerit pilersarput isini taqqat milikartiterneqalernerisigut, isip qinnguata ameraasaanut aammik pilersorneqarnerata appariaateqarfiusinnaaneranik kinguneqarsinnaasoq aammalu isip qinnguata ameraasaani aanaartoqarneratigut. Isigiarsunnerulernermik kinguneqarsinnaavoq imalunniit ajornerpaasumik pisoqartillugu tappingernermik kinguneqarsinnaavoq.

Aanni sukkumik akoqarpallaarneq isitillu
Aanni sukkumik akoqarpallaaruit aappillu naqitsinera qaffasippallaarpat, isinni allanngortoqarneranik kinguneqarsinnaavoq. Isip qinnguata ameraasaani imertaninnermik kinguneqarsinnaavoq, taqqat aqqutaai qajannarsisinnaapput qaarlutillu. Aanni sukkup akoqassusaata appartinneratigut aappillu naqitsinerata appartinneratigut isigisinnaassutsit appariarnissaa pinaveersimatissinnaavat.

Isaruaqaruit aanni sukkumik akoqassutsip qaffannerata kingunerisaanik isarussat akunnialuinnaat ingerlanerisa kingorna imaluunniit ullualuinnaat ingerlanerini naammakkunnaarsinnaapput. Isigisatigut akornuteqatsiarnitit tammaqqissapput aanni sukkumik akoqassutsit nalinginnaasunngoqqippat. Taamaammat pitsaanerussaaq aanni sukkumik akua minnerpaamik qaammaat ataaseq inissisimanera taamaaginnareernerta kingorna akoqassutsillu nalinginnaasunngoqqinnisaanut isaruartaarnissat utaqqissukkukku.

• Ukiut marlukkaarlugit isitit misissortikkiartortassavatit. Akulikinnerusumik misissortikkiartortassavatit nappaatinik nassataritaasunik nappaateqarnermik ersiuteqaruit.
• Isinik misissortinnermi isigisat allanngornissaanut navialalernerit illit suli maluginianngikkitit paasineqarsinnaapput.

Toorneeqqat aanniaqqallu
Inuit tamarmik isimikkut toorniaqqanik ingerlaavartartunik peqarput. Isip igalaartaasaani pujoralattuusinerit tassunga peqqutaapput imaluunniit igalaaminiisartaani pujoralattuusinernik akoqalernera.

Toornerit assersuunneqartarput ippernatut, niviukkatut imaluunniit takussutissiatut isigisani erseriasaartartutut. Toorniaqqat taaneqartut immini uloriananngillat, aassimaniaqqanilli pilersimasinnaapput.

Pingaaruteqarpoq katsorsaasut attaviginissaa taaneqartunik allannguutinik malugisaqaruit.

Diabetes isikkut aseruuttoornissamut navilalernissamut annertusiallatsitsisarportaaq kiisalu isip saamigut ameraasaa qaamasortaatigut aseruuttoornissamut navialersitsisinnaavortaaq. Isit aappillerpat, isinnilu anniaateqaleruit katsorsaasut erngertumik attavigissavat.

Type 2-diabetes-eqaruit aannilu sukkoq nakkutigineqarnerluppat, kigutinni putoqalernissaq (caries) qaninnerulersinnaavoq, aammalu ikikkut aseruuttoornissamut qaninnerulersinnaavortaaq (paradentose).

Kigutigissartarnissaq pingaarnerpaavoq qanerinniarnermi. Fluor-imik akulimmik kigutinut qaqorsaaserluni ullormut marloriarluni kigutigissarnissaq innersuunnarpoq ullormullu kukkaajaat ujalussiaasaq atortarnissaa innersuunnarluni imaluunniit mellemrumsbørste.

Kigutigissarnermi kigutivit akornani saliinissami naammattuaannanngilaq.

Kingutileriffiit kukkaajaat ujalussiaasaq atortarnissaa pillugu oqaloqatigiuk. Ukiumut minnerpaamik ataasiarlutit kigutinik misissortittarit, kigutinillu saligaatsuunissat eqqumaffigiuk.

• Kingutileriffimmi aalajangersimasumik misissortittarnissat pingaaruteqartorujussuupput
• Kigutit salitsinnissaat kigutip qallutaqalinnginnissaa aammalu ikkini bakteriaqalinnginnissat pingaaruteqarpoq
• Ikkitigut aseruutilersimanerit takussutissaqartarput kigutigissarnermi annerisaqarnikkut ikkinillu aanaarnerit aamma nerinermi
• Ikikkut aseruuttoornerit (paradentose) aatsaat sivisuumik atoreernerisigut takussutissaqalersarpoq kigutit atajunnaareersut takussutissaasaarluni
• Aanaarnerit takussutissaasarput ikkikkut aseruuttoornerit aallarnisalersimasut, kigutilerisumullu tandklinikkimullu ornigunnissaq pisariaqarpoq