Diabetes-eqarluni inuulluarneq

Pujortartarunnaarnissamut pissutissaqqissorpassuupput. Diabetes-eqartumullu ilinnut suli pissutissat amerlanerullutik. Inuit diabetes-ertut diabetes-eqanngitsuniit taqqatigut qerattartoornissamut tartukkullu nappaateqalernissamik eqqugaanerusarput.

Pujortartarnerup uummatikkut taqqamik milittoornissamut qaratsakkullu naviallerneq annertusisittarpaa. Diabetes-eqalernerullu taqqamik milittoornissamut navialalerfimmiinnerulersitsisarnera eqqarsaatigissagaanni pujortartarneq diabetes-eqarluni ulorianaateqartorujussuanngortarpoq.

Diabetes-eqartunut pujortartarneq arlariaammik navianarnerusarpoq pujortartanngilluinnarnissarlu innersuunneqarluni.

Pujortarunnaarnissaq pujortarunnaarnissamik kissaateqarnermik aallartittarpoq

Pujortarunnaarnissannut periusissat arlariiupput. Pingaarnerpaavorli pujortarunnaarnissamik kissaateqavinnissat – pujortarunnaarnissamillu kissaateqarnerit piviusunngortinnissaa.

Amerlanerit pujortarunnaarsinnaasarput kissaateqarnerat piumassusaallu annertuppat. Pu-jortarunnaarniarnermilu iluaqutigineqarsinnaasut ilaatigut nikotintyggegummi-t,-plaster-it tipitittakkat imaluunniit pinngitsuuisinnaajunnaarsaatit iluaqutigalugit atorneqarsinnaapput.

Sooq timit aalatilluartassaviuk?
Timip aalatinnera siullertut aappit sukkuanut iluaqutaassaaq, aappillu naqitsineranut. Sukkumik nukiit timip tigooqqaasinnaassusianik ikiussavat timippit aalatittarneratigut, aammilu sukkoqassutsit appartissallugu. Taama iliornikkut nukkiortitsinerit aappit kaaviiaarneranut nukinnut saarnginnullu peqqinnarluni.

Aalajangersimasumik timimik aalatitsisarnerit timitta insuliinimi atuilluarsinnaanerannut iluaqutaasarpoq, aammalu type 2-diabetes-eqarnermi nappaatit allat nassatarineqartartunik upalungaarsimatitseqataasarluni.

Timimik aalatitsilluartaruit timimiittumik nukissanik atuisarputit. Imaappoq nerisatit annertusinngikkikkit aalasarnerit saniffallaatigissavat.

Aalasarnerit ukutigut iluaqutaaffeqarpoq:
- Aanni sukkumut aappillu naqitsineranut
- Nappaatit allat nassatarineqartartunik upalungaarsimatitsineq
- Timikkut eqqarsartaatsikkullu iluarusunnernik qaffassaatassaaq
- Insulin-ip sunniuteqarluarnissaanik iluaqutaassaaq, timippit aanniittoq sukkoq tigoqqarluarsinnaanerulersillugu
- Nerisatit allanngortinnerinut ilanngullugu aalaneruleruit sanigornissannut iluaqutaassaaq
- Sinittarninnut nerisavillu arrortinnerannut iluaqutassaaq
- Uippakajaarnissamut nikallungalernissamut annilaangalernissamullu pinaveer- saartitsissaaq
- Nukinik pilersitsissaaq
- Uummatiginnarpoq
- Saarngit nukittorsarneqassapput
- Nererusussutsikkut iluaqutaassaaq

Pualavallaarpit?
Inuit type 2-diabetes-ertut akornani inuit 85%-ii oqimaappallaartarput. Pualavallaaruit, katsorsaasuvit diabetes-eqarnerit nakkutigilluarnerulernissaanut timikkut eqeersimaarnerulernissat innersuussutigereersimassavaa. Nerisatigut allannguinerit timimik atuinerulernermik ataatsikkut allannguiguit, sanigorsinnaavutit. Sanigoruit timit assoroortinnginnerussavat, insuliinilu timimiittoq pitsaanerusumik sunniuteqarsinnaalluni.

Nalinginnaasumik oqimaassuseqaruit?
Nalinginnaasumik oqimaassuseqaruit, ulluinnarni timikkut eqeersimaarlutillu pingaaruteqarpoq oqimaassutsit tigummiinnarniarnissaa. Pingaaruteqarportaaq ulluinnarni timikkut eqeersimaartumik aalajuarnissat, nukitit pigiinnarniassagukkit qasujaannerillu pitsanngorsassagukku. Aalanerulernerpit insulin-ip timimut sunniutaa suli ajunnginnerusumik iluaqutaalersissavaa.

Ima aallarteriassaatit – ingerlatiinnarlugulu
Aalasarnissat inuuninni sungiusimasimanngikkukku immikkut ittumik iliuuseqaqqaarlutit aallarnisarnissat soorunami pisariaqassaaq – ingerlatiinassagakkulu. Periusitoqqat ilaanni nutaamik periuseqalernissaniit nukittunerusarmata.

Timippit aalatittarnissaanut sungiusaruk
Kigaatsunnguamik aallarnisarnissaq isumatusaarneruvoq. Aalanerulernissamik timit sungiussitinnissaanut aqqutissaqqippoq, akornusinnginnerussaatillu. Pisuttualaartarnernik aallarnisaateqarit, kigaatsumik annertusiartortikkit ajornassusaalu annertusiartuaartillugit. Bussertarsimaguit annertuumik, niuffissat ataatsimik sioqqullugu niusinnaavutit. Aqqutigisartakkatit majuartarfikkoorfinnik qummukajaanik imaluunniit nikerartunik aqquserngitigoorfissanik taarseraatsissinnaavatit. Allornernik kisitsissut kajumissaataalluarsinnaavoq.

Innersuussutigineqartut ullut tamaasa ullormut minutsit minnerpaamik 60-it timinnik aalatitsisarnissat anguniarnissaa siunniuteqqaaruk. Anguniakkavit qaammatit arlalissuarnik sivisutigisumik anguniarnissaa pisariaqassagaluarpalluunniit siunniuteqqaaruk.

Timinnik aalatitsineq siungiusimanngikkukku, aallarniutigiuk 5-10 minutsit aalatitseqqaartalernikkut, akornusinnginnissat anguniarlugu. Tamatumani kingorna arriitsunnguamik timit aalatinneruleriartortissinnaavat.

Aallaqqaammut qasusassaatit sanneqqasarlutillu. Pissusissamisoorput taakkua, nalinginnaasumik aalasarninnit aalanerusalersimaguit. Anertikkarlutillu uummatit kassualaarnerulernera nalinginnaasuulluinnarportaaq. Eqqaamalluguli timit tusarnaassagakku, unikaallagit imaluunniit avatinnik annialissaguit timersuutigisat unitsissavat.

Illit sorusuppit?
Pingaaruteqarpoq paasissallugu ilinnut aalanerulernissannut suna pitsaanerunersoq, kajumissuseq ilinninngaanniissaaq. Siunnerfigiliiguillu illit nammnineq angorusutannik, sungiusarnerit nuannernerullunilu isumaqarnerulissaaq.

Timigissaqatissarsigit
Timigissarnissamut allanik isumaqatigiissuteqarfeqaruit timigissarnerit ingerlattarnissai eqquusinneqassasut ilimanaateqarnerusarpoq.

Ulluinnarni aalanerulernerit tamarmik iluaqutaasarput
Timersornerulernissannut timersoqatigiinnut ilannguteqqissaarnissat pisariaqarnerpaajunngilaq, imaluunnit timigissartarfimmut fitnesscenterimut. Timimik atuiffiusinnaalluarpoq ulluinnarni inuunerit nutaanik periutsinik eqqussinernilu.

Ulluinnarni periarfissanik ulikkaarputit
- Qimmeqanngikkaluaruilluunniit qimmeq ullormut pisuttuaattarukk
- Qitittarit radiomi nipilersuutit tusaatillugit
- Eqqiaagit
- Arsarneq
- Majuartarfiit toqqakkit
- Sikkilerit biilernak
- Bussinit niuffissannit niujaarnerullutit aqqutissaq kingulleq pisuguk
- Oqarasuaammik oqaluussininni issiaannarnak pisorujoorit
- Naatsiivilerigit
- Atoqateqarit

Timigissarnerusaruit
Immaqa timigissarneq sungiusimavat? Imaluunniit type 2-diabetes-erlutit paasitinneqarnerpit kingorna aallarnisarpit timigissarnermillu misilittagaqarlualersimallutit? Taava sungiusartarnerit eqqarsaatigilluarnissaa isumatusaarneruvoq.

Aap kaaviarneranut nukkassarluarnerlu sungiusaatigineri akuleriisikkukkit pitsaviussaaq, uppinnaveersaarnissamut eqaallisarnissamillu aamma ilasiguit. Taama iliornikkut timit tamaat atorluassavat timillu artorsippallaassanagu.

Pualavallaaruit timigissarneq seeqqunnik artorsitsivallaanngitsumik toqqaaguit isumatusaarnerussaaq. Pisunneq, sikkilerneq imaluunniit nalunneq periarfissaappat.

Eqqissisimasumik aallarnisarit timillu tusarnaarlugu. Katsorsaasut nalornissuteqarutit oqaloqatigiuk.

Nerisassat imigassallu ulluinnarni inuunermi annertuumik isumaqartarput, pitsaasuusutullu isigineqartarlutik.

Diabetes-eqartutit paasinarsippat, ullumikkut ulluinarni ingerlatsinerit tamakkerlugu allanngortittariaqarnerannik apeqqutissanik nassataqarsinnaavoq. Tunngaviusumik nerisassat suulluunniit nerisinnaavatit apeqqutaavorli annertussusaat qanorli akulikitsigisumik nerineq.

Eqqaamasassat amerlaqaat, aqunniagassallu, ulluinnarnilu taamaattussaannartut ileqqorilernissaanut iliuusissanik pisariaqarfiusarpoq allannguinissat. Ilaasa allannguutissamininnguit kisiisa pisariaqartittarpaat, nerisassat timigissarneq nakorsaatitornerlu ataqatigiisinnissaanut. Allalli periuserisimasanik allannguilluinnaqqaarfigisariaqartarpaat.

Orsoq pillugu ilisimasariaqakkat
Neqit orsuusut qallersukkallu orsuusuni orsoqartarpoq, orsorlu sumi tamaaniippoq, immuit kimittunerit, immussuaq, punneq, margarine, madolie, qaqqortarissat, chips-it chokolade-tit kaagillu. Nerisassat mamarisanni orsukinnersiuillutit nerisarit.

Pingaaruteqarpoq uumasut orsuinit orsoq (mættet fedtstof) uummatikkut taqqakkullu nappaateqalernissamut navialalersitsisoq atornera annikilliiffiginissaa. Pualavallaaruit aamma pingaaruteqarpoq plantefedt atornera annikilliliiffiginissaa, orsoq peqqinnarnerusuuppat peqqinnarnerunngippat kalooriarpassuarni imaqarmat.

Kulhydratit pillugit ilisimasariaqakkat
Kulhydratit iffiukkani, qajuusani, issingiassani, qaqorteqqasuni, pasta-ni, naatsiaani, immunnit naatitat frugtinilu grøntsagenilu akuupput. Kulhydratit qanoq aammi sukkumut sunniuteqartarnerili assigiinngitsupput. Ilai sukkasuumik aammi sukkumik akoqalersitsisarput, allalli sakkortunngitsumik piffissallu sivisuup iluani akoqalersitsisarlutik.

Sapinngisamik kulhydrateqarluartunik nerisassanik nerigit, kigaatsumik aap sukkuani qaffatitsisartunik. 

Kulhydratit kigaatsumik aap sukkuani qaffattitsisartut nerisakkit:
• Iffiat
• Issingiassat
• Fuldkornspastat
• Fuldkornsrisit
• Ærtekujuit (bønnit, linsit, ærtat)
• Naatitat

Equmaffigikkit kulhydratit sukkasuumik annertuumillu aanni sukkoqar- titsilersartut:
• Iffiat qaqortut
• Cornflakesit
• Juicit paarnaniit sanaat
• Sukkut
• Sukkunik akullit imeruersaatit soorlu safti, sodavandi energidrikkillu

Aanni sukkumik akoqarnerpit annertusiartorneranut kulhydratit annertussusaat aamma pingaaruteqarpoq. Kulhydratinik nerineruleruit aanni sukkoq aamma annertusiartuinnassaaq.

Sukkoq
Annikitsumik sukkumik atuineq ullormut 50 g angullugu aanni sukkumut akornutaanera killeqassaaq ullormut siaarlugu nerisannut agguataarukku.

Annikitsumik sukkutalinnik soorlu asie imaluunniit rødbede-it kilitat marlussuit malunniuteqarnavianngillat.

Nerisani fiberi
Nerisassat fiber-eqarluartut aanni sukkup aqunniarneranut iluaqutaassaaq. Qaalerluartitsisarput, kolesterol-imillu aanni akoqassutsinut annikillisitsisinnaallutik. Iffiat kostfiber-eqarluartut toqqartakkit, soorlu iffiat kostfiber-eqarluarnerusut hvedebrød-imiit. Fuldkornsbrød qaqortulianit toqqassallugit pitsaanerupput, kostfiber-eqarluarnerugamik, vitamineqarnerullutik mineraaleqarnerullutik qaalerluarnarnerullutillu.

Neriffissat
Ullormut neriffiit annerit pingasut, neriffissallu akornatigut neritsiarnerit marluk pingasut amerlanerpaanut inunnut naammattarpoq. Kisiannili inummiit inummut assigiinneq ajorpoq. Katorsaasut oqaloqatigisinnaavat ilinnut suna pitsaanerunersoq.

Nerisassat nikerartikkit
Nerisassat nikerartinnissaat isumatusaarneruvoq, tammatumani vitaminit mineralillu naammattumik pissarsiarissavatit. Assigiiaarpallaamik nerisaqartaruit imaluunniit nerilaaginnartarlutit (nerisassat ikittuaraannakkaarlugit) innersuussutigissavarput vitamininik mineralinillu akulinnik vitamiinitortarnissat.

Pisiassat
Isumatusaarnerussaaq pisiassat suussusaanik allattorsimaffik (varedeklaration) nerisassani imigassanilu allassimaneri atuaqqaartarukkit. Nerisassat assigiinngisitaartut toqqartorsinnaalluarpatit, Nøglehulsmærket-atallit imaluunniit Fuldkornsmærket-itallit nerillugillu imerluarsinnaavatit, pineqartunik ilisarnaatillit nalingin- naasumik peqqinnarnerummata.

Annertussuseq neriffiillu
Apeqqutaaginnanngilaq suut nerinerlugit, kisiannili qanoq annertutigisunik nerisarnerlugit. Puuguttamut assersuutitut takutitassiap takutippaa qanoq nerisassatit puuguttami agguataarneqarsinnaaneri, apeqqutaalluni oqiliartorusunnersutit imal. oqumaasutsit ataavartinniarnerlugu.

Puugutamut agguataarineq
Puallarnaveersaarniaruit nerisassat kissartut puuguttami agguataarisinnaavutit. Puuguttap affaani naatsiaat qaqorteqqasut pasta imaluunniit iffiaq ilisinnaavatit. Affaatalu aappaani naatitaanerusunut, aammali neqi, timmissap neqaa imaluunniit aalisagaq.

Sanigorsarniaruit sanigorsarnermi puuguttamut agguataarineq atorsinnaavat kissartunik nerilerninni. Puuguttap affaani naatitat – uusut siatalluunniit imaluunniit ooqqanngitsut. Puuguttap affaani neqi, timmissap neqaa imaluunniit aalisagaq aammalu naatiiat, qaqorteqqasut imaluunniit iffiaq.

Qallersukkanik agguataarineq
Immannguaannaq punnilerit/margarinelerit imaluunniit punnilinngiinnarit/margarinelinngiinnarit. Qallersukkamik orsukitsumik saatsunnguamik qallersuuserit imaluunniit immussuaq. Naatitanik pinnersaasersorluarsinnaavat, uutat imaluunniit uunneqanngitsut, imaluunniit seernartulikkat.

Diabetes imigassarlu – mianersuullugit akuleriisinnissaat innersuunnarpoq
Diabetes-it nakkutigilluagaappat, Peqqinnissamut Aqutsisoqarfiup imigassanik annertussusinik innersuusutai sap ak ataatsimut atuutissapput (angutit sap ak imigassat ataasiakkaat amerlassutsit 14-it –arnanut annerpaamik sap ak imigassat ataasiakkaat arfineq marluk).

Imigassat aalakoornartullit qaqutikkut aammi sukkumik akukippallaalersitsisarput type 2-diabetes-ertuni. Aammili sukkukippallaalernermik aqqusaagaqartitsisinnaavoq sulfonylurinstoffe-inik akulinnik nakorsaatitoruit imaluunniit insuliinimik kapisaruit. Katsorsaasut oqaloqatigiuk nalornissuteqaruit.

Imigissaq – aamma vin-it immiaaqqallu – kaloria-nik amerlaqisunik imaqarput – orsutut amerlatigingajallutik nukissartaqarlutit. Sanigornissamik pisariaqartitsiguit imigassamik annikittuinnarmik atuinissaq isumatusaarnerussaaq.

Qilaleruit imiinnarmik imeruersaaserit.

Tungusunnissaatinik sukkut ilaannakortumik imaluunniit tamakkiisumik taarsersinnaavatit, aanni sukkumik akoqarnernik qaffatitsineq ajortunik. Tungusunnissaatit ilaili aammi sukkunik akoqassutsinik qaffatsitisarpulli (tak. Tabel-i).

Tungusunnissaatit assigiinngisitaartunik taaguusersugaallutik ateqartiterput, amerlasuutigullu akuini tungusunnissaatit ataatsiakkaajusarlutik.

Maluginiakkit orsumik akoqassutsit

Sukkoqanngitsut chokolade-tit kaageeqqat assigiisaallu amerlasuutigut tungusunnissaatinut assingusunik akoqartitertarput. Orsumik akoqassutsit annertusinnaasarputtaaq – ilaatigut chokolade-t sukkumik akusanit orsoqarnerusarlutik. Ilaatigooriarlutit chokolade-vimmik nalinginnaasumik taartumik annikitsunnguamik imminut iluarusutsilaartassaatit.

Sanigornissannik pisariaqartitsivit?

Inuit type 2-diabetes-ertut akornani inuit 85 %-ii pualavallaartarput. Nutaarsiassarli ajunngitsoq tassaavoq, annikitsuinnarmilluunniit saniffallakkaanni annertuumik sunniuteqarsinnaasarmat. Timivit oqimaassusaata 5-10 %-ianik sanigorsinnaaguit sukkumik timivit aqutsiniarnera aappillu naqitsinerata qaffasissusaa kiisalu aappit kolesterol-eqarnera pitsanngortissinnaavat. 120 kg-imik oqimaatsigiguit, timivit oqimaassusaata 5 %-iata taava 6 kg-voq. Amerlanerpaat 6 kg-it sanigornissartik saperneq ajorpaat, ateqqinnginnissaallu aamma saperneq ajorlugu. Tamatuma kingorna suli 6 kg-inik sanigoqqinnissat ornigilertorsinnaalluarpat.

Imatut sanigussaatit

Sanigorniaruit naatsumik oqaatigissagaanni nukissaq timinnut tunniussannit nukissamik atuinerusariaqarputit. Nerrikinnerulernikkut aalanerulernikkullu tamanna angusinnaavat.

Nukissaq isertitaq

Nerisassanik nerigaangavit imeraangavillu, timit nukissamik tunisarpat. Nukissarlu kilojoulenngorlugu uuttorneqartarpoq (kJ) imaluunniit kalorie-at (kcal).

Nukissaq atugaq

Timit atoraangakku – timersornikkut imaluunniit allatigut aalanikkut – nukissamik atuisarputit.

Sunaluunniit timimik atuiffiusoq sunnginnermit ajunnginneruvoq – annertusiartortillugu ajunngequtai annertusiartortarlutik. Pingaarnerpaavoq ulluinnarni aalassarinnissat eqqummaariffiginissaa. Nukissanik atuineruninni aalatillutit uummaterpit tillernera sukkatsikkiartortinneranni sanigorneq annertunerusoq angussavat.

Timikkut aalaneq diabetes-ertumut innersuunnaqaaq, allatigut aamma iluaqutissartaqarmat soorlu aanni sukkumik akoqassuseq appartissinnaasarlugu, aappillu naqitsineranik appartitsisinnaalluni aammalu insulin-i timermiittoq sunniulluarnerulersarluni, aap sukkuanik annertunerusumik apparsaalersitsilluni.