airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Naartunerup nalaani diabetes

 

Naartunermi nalaanni diabetesseqarneq sunaava?

Naartunermi nalaanni diabetesseqarneq tassaavoq nartulluni sakkukittumik diabetesseqalerneq, tamatigungajalluinnarlu ernereernerup kingorna peeruteqqittartoq. Naartunermi nalaanni diabetesseqalerrneq taamaallaat takussaasarpoq 2-3%-it naartusut akornanni. Nappaat takkukajunnerusarpoq erniffassap qanilliartornerani, timimik naartusumik hormonit amerlanerulersarnerannik patsiseqartarluni. Hormonit taakkua insuliinip iluaqutaasarnera innarlertarpaat, kingunerisittarlugulu timeq annertunerusumik insuliiniliortariaqalernissaa. Arnat ilai taamaaliorsinnaasanngillat, taamaatorli naartunerup nalaani diabetesseqalertarput.

Diabetes Sunaava?

Diabetessip nerisavit nukissartaaasa arrortinniarnera sunnertarpaa. Timip nerisanniit nukissaq tunguarnittoq (kulhydrat) arrortittarpaa glukose-ngortillugu.

Glukose timerpit sulilluarnissaminnut nukissatut pisariaqartippaa – soorlu anersaartornissannut, atuaraangavit, pisukkaangavit imal. arpakkaanngavit. Diabetesseqaraanni timip glukose nukissatut atornissaa ajornakusoortittarpaa. Inuit diabetessertut taanna ajoqutigisarpaattaaq, tassa aammi sukku (glukose) annertuallaalersarmat.

Sukkoq aammiit timimut ingerlateqqinniarnissaanut insulin pisariaqarpoq. Insulin hormoniuvoq aqajaqqup sanilequtaanni sananeqartartoq.

Diabetesseqaraanni timeq naammanngittumik insuliniliortarpoq, imal. timip insulin atorluarsinnaajunnaartarpaa. Taamaalilluni glukose timimut ingerlaqqinniarnera ajornakusoortarpoq, kinguneralugulu aammi sukkoq annertuallaalersartoq.

Taammaammat aap sukkua annertuallaalersimappat taaguuserneqartarpoq = Diabetes

Kikkut naartunermi nalaanni diabetesseqalertarpat?

Taamatut nalaataqarnissaq qaninnerussaaq:

  • Oqimaapallaartuuguit
  • Qanigisanni diabetessertoqarpat
  • Siornatigut meerartaarsimaguit 4,5 kg. sinnerlugu oqimaasisulimmik
  • Siornatigut naartunerpit nalaanni diabetesseqarsimaguit
Naartunerup nalaani diabetes qanoq katsorsarneqartarpa?

Nerisaqarneq: Nerisaqarneq naartunerup nalaani diabetesseqaraanni eqqortunik nerisaqarneq katsorsaatitut pingaarnertut aallunneqartarpoq, imatut paasillugu nerisassat aap sukkuanut
qullartitsivallaarneq ajortut. Taamaattumik nerisaqarneq pillugu oqaloqateqarumaarputit, siunnertaralugu ajunnginnerusunik nerisaqarniassagavit naartunerpit sinnerani.

Timimik aalatitsineq: Timimik aalatitsisarneq pingaartorujussuuvoq naartunerup nalaani, ingammi diabetesseqalersimaguit. Katsorsaasut oqaloqatigiuk qanitut timersorsinnaanerlutit naartunerpit nalaani.

Aap sukkuanik misissuineq: Aap sukkuanik misissuummik tunineqassaatit. Aap sukkuata inissisimanera misissortarukku katsorsartinnerit tassuunnatigut nalilerneqartassaaq. Katsorsaasuvit siunnersorumaarpaatit qanoq akulikitsigisumik misissortassanerit, misissukkavillu inernerisa inissisimaffiat qanoq ikkaangata pitsaanerusarnersut.

Insuliinimik nakorsaateqalersinnaaneq: Arnat ilaat (20 – 30 %) insuliini pisariaqartitarpaat qanorluuniit nerisartik paarilluartigigaluarunikku. Insuliini kapuutitut pineqartarpoq. Diabetessertunut nakorsaatit iisartakkat nalunginnaasumik naartusunut atorneqarneq ajorput, naartooq sapinngisamik paarilluarniarlugu.

Qanoq sunnerneqassaanga naartunerma nalaani diabetesseqalersimaguma?
Naartunerma nalaani diabetesseqalersimaguma ajornartorsiutit assiginngitsut aqqusaarneqarsinnaapput. Ajornartorsiutit tamakkua pinngitsoorneqarsinnaapput aappit sukkuanik mississuisarnikkut naleqqussartarnikkullu. Tamatigorluinnangajak ajornartorsiuteqarneq ajorpoq naartunerpit nalaani diabetesseqarnerit katsorsarneqarluarsimappat, kisianni takussaagajunnerusarput naartunerup nalaani aap naqitsinerani qaffasippallaalertitsineq aammalu amerlanerulaartut ernisartinneqaqqaarlutit ernisartut imal. pilatsillutik ernisartut.
Naartunerup nalaani diabetessi naartuuga sunnersinnaavaa?

Aap, aap sukkua qaffasippallaaruni ilumiut sunnerneqarsinnaavoq, kisianni aap sukkua naleqqussarluagaq ajornartorsiutaasinnaasut annikillisinnaavaa. Naartunerpit nalaani diabetessi katsorsarluagaappat, tamatigut ajornartorsiuteqarneq ajorpoq, kisianni taagorneqalersut takussaanerusarput meeqqanit arni
naartunerup nalaani diabetesseqalersimasuni:

Meeraq oqimaapallaartoq, pissutigalugu meeraq illiap iluaniinermini sukkumik annertuumik pisarnikuugami taamaattorli insuliiniliorpallaarsimalluni. Kingunerisarpaa meeraq pissusissamininngaanniit anginerusoq oqimaanerusorlu. Taanna erninissannut sunniuteqarsinnaavoq.

Aap sukkua appasippallaartoq, pissutigalugu naartunerup erninerullu nalaani meeraq annertuvallaamik sukkumik pisimasarmat. Taassumalu kingunerivaa meeraq insuliiniliorpallaartoq,
malitseritillugulu meeqqap ernereernerup kingorna aavata sukkua apparpallaarsinnaanera akunnerit siulliit imaluunniit ullut siulliit. Meeqqat ilai pisariaqartissinnaasarpaat immikkoortortaqarfimmut allamut uninngalaarnissartik.

Nammineq iliuuseqarsinnaavutit
Naartunermi nalaani diabetessi naleqqussarneqarsinnaavoq. Peqqillutit naartusinnavutit peqqissumillu meerartaarlutit. Naartunerpit nalaani peqqinnartumik inooriaaseqartariaqarputit. Taamaalillunilu ernereeruit inooriaaseq peqqinnartoq ingerlateqqikkuminarnerutilissallugu. Iluaqutissartarivaa naartunerpit nalaani peqqinnartumik inooriaaseqarnerup siunissamilu ataavartumik diabetesseqalersinnaaneq annikillisinneqarsinnaavoq. Eqqaamaannaruk: illit nammineq aalajangissavat illit meeqqallu inuuneermi qanoq peqqittiginissarsi.
Peqqissumik meerartaassaanga?

Soorunami peqqissumik meerartaarsinnaavutit, qanorluunniit naartunerpit nalaani diabetesseqaluaruit. Aakua isumallatsialaasinnaasut:

  • Katsorsaasup innersuussutai malikkit
  • Nerisaqarnermut innersuussutit malikkit
  • Timit aalatilluartaruk
  • Nammineq aap sukkua misissortaruk
Meerara diabetesseqarluni inunngussava?
Naamik, illit naartunerpit nalaani diabetesseqaravit isumaqanngilaq meeraq diabetesserluni inunngussasoq, kisianni kingusinnerusukkut meeraq alliartornermini inersimasunngornerminilu oqimaappallernissaminut aammalu diabetes type 2-mik nappaateqalernissaminut qaninnerulersinnaavoq. Taamaammat pingaaruteqartorujussuuvoq meeraq inooriaatsimik peqqinnartumik ilinniartinneqarluassasoq.
Ernereernerup kingorna naartunerma nalaani diabetessaqarnera peerutissava?
Nalinginnaasuuvoq ernereernerup kingunitsiani aappit sukkua pissusissamisut ajunngitsumut inisseqqittoq. Kisianni naartunerpit nalaani diabetesseqarsimaguit, inuunerup ingerlanerani kingusinnerusukkut diabetessilersinnaanerit qaninnerulersimassavat. Pingaaruteqarpoq peqqinnartunik nerisaqarneq ataavartinnissaa, naleqquttumik oqimaasuseqarneq aalajangersimasumillu timit aalatilluartarnissaa. Innersuussutigaarput ernereernerpit kingorna qaammatit 3-sut qaangiuppata aappit sukku misissortissagit – kingornalu ukiut tamaasa imaluuniit ukioq allortarlugu. Maannakkut imminut paarilluaruit inuunerpit ingerlanerani diabetessilersinnaanerit annikillisissavat.