Katsorsartinninni siunertaavoq piffissami sivisuumik aanni sukkoq aappillu naqitsinera sapinngisamik nalinginnasumiitinnissaa. Nappaatit nassatarineqartartoqalernissallu sapinngisamik navialalerfiit annikinnerpaaffianiitinnissaat.
Diabetes-imik nappaateqartunut katsorsaanermi anguniakkat pitsaanerpaaffissat anguneqarnissaat tamatigut iluattittumik anguneqarsinnaaneq ajorput. Katsorsartinnermi anguniagassat assigiinngisitaartut piffissap ilaani suliaralugit angutsertarnissaanik anguniagaqarneq imaqarneruvoq. Isumatusaarnerussaaq katsorsaasullu illit nammineq piffissarititap aalajangersimasup iluani angusarisinnaasorisatit nassaareqatigiiffiginissai.
Type 2-diabetes-erninni aanni sukkut uuttortarnissaani annerusumik pisariaqarfiusarpoq tulliuttut pitillugit:
- Aaanni sukkumik akoqarnerit iisartakkanik naleqqussaruminaappat
- Insulin-imik nakorsaateqaruit
Aanni sukkumik akoqassuseq uuttortarsinnaavat timippit nerisassat timigissarnerillu qanoq qisuariarfiginerai ilisimasaqarfiginerusussagukkit. Katsorsaasuvit qinnuigippatit aanni sukkoqassutsit uuttortassagit, sakkutsialaasinnaavoq ullup ingerlanerani aanni sukkoqassutsit
`pissusaanik` ilisimasaqarnerulernissannut.
Angerlasimaffinni uuttortaasarnissannik kaammattorneqarlutit innersuunneqaruit pignaaruteqarpoq ilitsersorneqarnitoqqissaaq uuttortaasarnissat. Aammi sukkumik uuttortaammik aanni sukkoqassuseq uuttortaqqissaassavat. Atortup taaneqartup aanni sukkoqassutsit kisitsisinngorlugit skærmitaani nuisittarpai, taamaasillutit pilersaarusiornissat iliuusissatillu ilisimaniassagakkit.
Aanni sukkoqassutsit uuttukkavit kisitsisitai allattornissaa isumatusaarnerussaaq, aammalu misissuinerit allat allattornissai isumatusaarnerussalluni, aamma nammineq misissukkatit ilanngullugit, ullormut allattuivinnut allattortakkit, oqaloqatiginnikkiartorfinnullu tamatigut nassartakkit.
Insulin atorlugu type 2-diabetes-imik katsorsaaneq ajornaatsuuvoq sunniuteqartorlu periuseq. Iisartakkat atorlugit, nerisaqarnerillu timippillu aalatittarneritigut aanni sukkut aqukkuminaatsikkukku insulin atorlugu katsorsaariaaseq eqqarsaasersuutigineqarsinnaavoq. Amerlasuunit insulin atorlugu katsorsaariaaseq aarlerisarpaat, naak aanni sukkoqassutsinnik pitsanngortitsisaraluartoq, taamaasillunilu peqqissutsinnik timivillu iluarusunnerunissaanik kiisalu nappaatip nassatarisaanik allanik nappaateqalernissanik navialanerit appartissinnaasarai.
Pisinnaatitaaffinnik allanngortoqassammat insulin atorlugu katsorsartilissaguit eqqumaffigisariaqarpat- tamatumani kørekortit aammalu livsforsikringi.
Insulin atorlugu katsorsarneqalissaguit, pingaaruteqarpoq illit nammineq allanillu ikiorneqarlutit aappit sukkumik akoqassusia uuttortartarnissaa, takussutissat aallaavigalugit qisuariarsinnaaniassagavit. Aanni sukkumik akoqanngippallaarnerni ilisimajunnaarnernik ajornerpaamik kinguneqartitsisinnaavoq, insulinchock-imik taaneqartartoq.
Aammi sukkumik akoqarpallaalerneq (22 mmol/ mol sinnerlugu) inisseqqanerni tamatigut katsorsaasut attavigisassavat. Aammi sukkoqarpallaarneq kigunerisinnaavaa peqqiilliorneq (qilanneq, que- rusunneq, qasuneq aamma isigisanik allanngorneq) piffissallu ingerlanerani nappaatinik malitseqarsinnaalluni.
Type 2 diabetes-ertut amerlanerit ullormut ataaseriaannarlutit imal. marloriaanarlutik insuliinimik kapisariaqartarput. Sukkortut inuusuunnerit imal. nalinginnaasumik oqimaassusillit amerlasuutigit døgnimut arlaleriarlutik kapisariaqartarput aatta sukkua naleqqussarniarlugu.
Katsorsaasut oqaloqatigiuk insulin-imik pisarnerit illit nammineq qaffanneqassanersoq imaluunniit appartinneqassanersoq ingerlatissanerlugu eqqartuiffigalugu. Assigiinngisitaalaarsinnaavoq apeqqutaalluni kapinerit qassit atorlugit imminut tuninerit apeqqutaalluni aammalu annertussutsit insulin-illu qanoq ittuunera apeqqutaassalluni.
Ullut ilaanni pisarnerniit timersornerugu imaassinnaavoq insulin-imik pinitit annikilliallatsissasut, aammalu tassunga ingiaqatigitillugu nerinerulaartariaqartutit. Illuatungaatigullu pisarnerniit nerinerulaaruit insulin annertunerusoq tigussavat.
Insulin-imik pisaruit imaluunniit iisartakkanik, neriffissat qatangiinnarnissaat innersuusutiginanngilaq. Taama ilioruit aanni sukkoqassutsit appassaaq, insulin-ip iisartakkallu aanni sukkoqassutsit appartittussaammagu atorukkit, nerinngikkuillu aqajaqqut imaqanngitsoq.
Kissarneqarlutit napparsimaguit insulin-imik pisariaqartitsinerit qaffassaaq. Taamaammat pingaaruteqarpoq aanni sukkumik akoqassutsit uuttortarnissaa insulin-imillu peqqinnissat – katsorsaasut / ambulatorie oqarasuaatikkut isumasioqatigalugu oqaloqatigereernerisigut.
Piffissap ilaa uippakajaarnermik/stressemik imaluunniit eqqarsartaatsikkut artorsaatinik misigitinneqaruit insulin-imik pisariaqartitsinerit qaffassinnaavoq. Pingaaruteqarpoq katsorsaasut/ambulatorie oqarasuaatikkut isumasioqatigalugu oqaloqatigereernerisigut insulin-imik atorfissaqartitsinerit eqqortoq pisunut naleqqussarlugit pisarnissat. Insulin-imik annertussusissamik pisarnerit allanngortinnerani aappit sukkoqassusaa uuttortarnissaa innersuussutiginarpoq, tamatut iliornikkut allannguininni annertussusaa eqqortoq atorsimanerlugu qulakkeerniarlugu.
Ukiorpassuarni insulin-itortartuusut piffissap ilaa allaat insulin-itornissartik puujorsinnaasarpaat. Ullorsiuteraqarnerit iluaqutaasarput imaluunniit allattuiveeqqat kaasarfimmiut, insulin-imik tigusereernerit tamaasa allattuivigisartagassannik.
Aanni sukkoqassutsit qaffassaaq insulin tigunissaa puujorsimagukku. Qilalernikkut ersiutit malugilertussajunnarsivatit, quikulanerit, qasunerit isigisallu allanngorneri.
Ilumut insulin-itornissat puujorsimanera qulakkeersimagukku erngertumik insulin-itortaria- qassaatit. Misissoqqaartariaqassavalli aanni sukkoqassutsit appasippallaannginnersoq, insulin puujorsimasat tigutinnagu. Akunnialuit qaangiunnerani aappit sukkoqassussaa misissoruk.
Katsorsaasuvit insulin aalajangersimasoq innersuussutigissavaa ilinnut naapertuunnerusumik iluaqutaasussaq. Illit inuuninni inissisimanerit aallaavigerpiarlugu aaqqiissutissamik nassaaru- maarpusi, illilliu aanni sukkoqassutsinnut nalimmassagaq. Insulin qanoq ittuussusai assiginn- gitsupput ilai sukkasuumik sunniuteqartartut ilailu arriitsumik sunniuteqartarlutik.
| Insuliini suunera, qanorlu sunniutipallattarnersoq |
Sunniuteqarnerpaaffia |
Sunniunnerata sivisussusaa |
| Sukkasooq: Human imal. analog |
1-3 timer |
3-5 timer |
| Kigaatsoq: Human imal.analog |
4-12 timer |
24 timer |
| Akusaq (sukkasooq kigaatsorlu): Human imal. analog |
2-3 timer |
7-8 timer |
Amerliartuinnartut type 2-diabetes-eqartunngortarput. Nappaallu piaartumik paasigaanni aatsaat taamak katsorsarneqarnissaani pitsaasunik kinguneqarfiusinnaalertigaaq.
Taamaammat inuit diabetes-eqartut sivisunerusumik inuuneqartalerput aammalu nappaateqaraluartik siusinnerusumut sanilliullugu inuulluataarsinnaanerupput.
Neriuppugut ilitsersuut inuuneqarluarnissannut sivisuumillu inuuneqarnissannut atorsinnaassagit.