Immikkoortuni tulliuttuni diabetes-ernermi timimi suut allanngoriartortarneri pillugit atuarsinnaavat. Paasilertussavat timivit qanoq nerisatit imikkatillu arrotittarnerai, qanorlu inuuninni allannguutitit attatiinnarnissaasa pingaaruteqassusii, allannguutimmi diabetes-ernerpit aqussinnaanissaanut tunngaviulluinnarmata.
Diabetes timip ingerlarnganut sunniutai.
Kisitsisit tunngaviusut ilisimakkit
Type 2-diabetes- mik nappaatillit amerlasuut aap naqitsineranik qaffattooqqanermik ajornartorsiuteqarrajupput, nappaatinillu allanik nassataasartunik aamma nappaateqarnermik ajornartorsiuteqartarlutik. Taamaammallu nakkutigineqarnissamik neqeroorfigineqassaatit, taamaasillutit illit katsorsaasullu nakorsarneqarnerit ataavartumik malinnaaffigalugulu oqimaaqatigissartassammat.
Nakkutigissavatit:
- Aap sukkua agguaqatigiisillugu (”oqajamaaq”) inissisimaffia
- Aappit naqitsinera
Nappaatip nassatarisaanik nappaateqalernernut misissortittarnerit
Tamatuma saniatigut quunni protein-eqalersimannginnissat misissortittassavat, aammalu isitit isikkatit tartutit oqimaassutsit. Aanni sukkumik annertusisooqqanerit, aap naqitsineranik qaffattoornerit aammalu kolesterol-i type 2-diabetes-eqartuni navialerfigisinnaasai annerpaasa ilagaat. Timimi taqqanik qerattartoornernik kinguneqartitsisinnaammata. Aap aqqutaanit orsoq taqqani qerattarlutik milikariartortitsinnaammata, taamaasilluni aap kaaviiaarsinnaanissaa ajornerulersissallugu.
Nappaatip nassatarisaanik allanik nappaateqalersarneq pillugu immikkoortumi annertusisamik paasissutissat atuarsinnaavatit, paaserusukkukku imaluunniit diabetes-eqarnermi allanik nappaateqalersinnaanerit pinaveersimatikkusukkukkit (qasusarnerit, nukissaaleqinerit, aseruuttoornerit, quiniarnermi ippinniutit takussutissat) aammalu nappaatit allat nassataasartut, uummammik, taqqanik, isikkanik, tartunik aammalu isinik eqquisartut pillugit).
Diabetes aammi sukkoq insulin-ilu
Diabetes paasissagaanni nappaatillu timinni qanoq sunniutarneri, aammi sukkoq insulin-ilu suuneri paasisariaqarput.
Nerigaangavit timippit nerisatit arrotittarpai ilaatigut sukkut aammi tigooqqarneqartarlutik – aammi sukkut. Sukkut pineqartut aap aqqutaaniit celle-nut, tassa timip sananeqaataasa minnersaat immini uumassuseqartunut ingerlateqqinneqartarput, tassani timip ippiutaasartaaniittut nukissamik tuniniarlugit ingerlaalersarlutik, taamaasilluni timit atorsinnaaniassammat. Soorlu biilit tankiinit benzina motorimut ingerlanneqartartoq biilit ingerlaarsinnaaniassammata.
Celle-nut, tassa timip sananeqaataasa minnersaat immini uumassusillit toqqammavigaat - insulin.
Insulin hormon-iuvoq inuunissamut pisariaqarluinnartoq, nerisassanik arrortitsinissami iluaqutaasoq, nerisatit timinni nukinngortinnissaanut atugassaq.
Aqajaqqup sanilequtaa, bugspytkirtlen, insulin-aliortuuvoq. Aanni sukkoq annertusigaanga insulin-iliulertarpoq – tassa neritillutit imertillutillu.
Insulin timinnut tamanut ingerlaartinneqartarpoq, timip sananeqaataanut aammalu celle-nut, ingerlateqqinnissaanut attaveqalernissaanilu insulin atortarpoq. Insulin matuersaataavoq pingaarnerpaaq aap aqqutaanit timip sananeqaataanut aqqusaarfissat ajornarunnaarsinneqarnissaani. Insulin matuersaataavoq matunik ammaasarluni sukkullu aap aqqutaaniit timip sananeqaataanut ingerlaqqinnissaanut. Matu ammanngippat, aanni sukkoq annertu- vallaalissaaq.
Tassalu inuit type 2-diabetes-eqartuni ajornartorsiutip qiterpiaa. Timip insulin pissusissamisut atorluarsinnaajunnaarsimalertarpaa timip pisariaqartitaanut sanilliullugu. Taamaammallu sukkut aap aqqutaaniiginnalersarput, aammi sukkoqarpallaalersitsinermik kinguneqarluni, nukissannguutsinneqanngitsoorlutik. Tassa matuersaataat naammagunnaaqqapput, imaluunniit pissusissamisut inngillat, taamaammat aanni sukkoq annertuvallaalertarluni.
Nukiit nukkissarluakkat insulin-imut misikkarissorujussuusarput – imaappoq insulin-i ingerlalluarluni sunniuteqarluartarpoq sungiusarluarsimaleraangavit ataavartumik timersortarlutillu. Nukiit sungiusarneqanngitsut timersortinneqarnerlu ajortut insulin naammaginanngitsumik misikkariffigisarpaa.
Aappit sukkumik akoqassusaata appartinnissaani timippit aalatittarnerisigut iluatsinnissaani nassuiaatissaasoq tassa. Taassumalu saniatigut naapertuuttumik isumatusaartumillu nerisaqarnikkut sanigorsinnaaguillu, ullormullu eqeersimaartumik timik aalatittarukkut orsoq timinniittoq appartinneratiguttaaq aappit sukkumik akoqassusaata annetussussaa annikilliseriaqqissinnaavat.
Aammi sukkumik akoqarpallaalerneq navialaffiuvoq alla, tamatumani aammi sukkut piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit timimi issimaneri timimut ajortumik sunniuteqartarmata. Isini tartunilu aammalu timimi aap aqqutaani annerni kiisalu aap ingerlaarfii minnerni.
Kapitalimi uani atuarsinnaasattut timivit sukkut timip cellea-nut, pilersitsinissamini sukkut atorfissaqartippai, nutaanik timip sananeqaataasa minnersaanik nutaanik pilersitsinissamini, imaluunniit hormon-iliornissami, enzymer-it allarpassuillu. Sukkulli nerisassanit imigassanillu timip sananeqaataasa minnersaanut sukkut ingerlariaqqinniarneri diabetes-eqartillutit ajornakusoorsinnaavoq. Sukkut annerusumik minnerusumilluunniit aammiiginnalersarput.
Aammi sukkoqartorujussuulersimappat quukkut sukkut anialersarput.
Inuit amerlanerit type 2-diabetes-eqartut aakkut sukkoqarpallaalerneq misigisarpaat, aammi sukkuqanngippallaalerneq qaqutigoornerullutik.
Aap sukkua apparpallaartoq takuneqarsinnaasarpoq, soorlu nakorsaatitoraanni aap sukkuanut apparsaatinik, insuliinimiluuniit kapisaraanni saniatigullu imigassanik aalakoornartunik imersimagaanni.
Katsorsarneqarnerni anguniagaavoq sapinngisamik aanni sukkup annertussusaa nalinginnaasumiitinniarnissaa. Aanni sukkoq ulloq unnuallu ingerlanerani sapinngisamik 10 mmol/L qaangissanngilaa.
Piffissami sivisuumi agguaqatigiisillugu aap sukkuata inissisimanera ”oqajamaaq” (HbA1c) pitsaanerpaaffissaminiitinnissaani, akoqassutsit 48-58 mmol/mol (6,5-7,5 %) akornaniissaaq.
Aanni sukkoq annikitsinniarnerani siullertut timit aalassaritsinnissaa aammalu naapertuuttumik nerinissat pingaaruteqarnerpaavoq.
Aanni akoqassutsit nalinginnaasut anguniarneri ajornakusoorsinnaaneri misigisarsinnaavatit, inuunerni periutsit ileqqutillu allanngortikkaluarlugilluunniit, aammalu aanni sukkumut nakorsaatitoraluarlutit. Taama pisoqartillugu isumatusaarnerussaaq katsorsaasullu ilinnut angujuminarsakkanik siunnerfiliornissat.
Timinni aak uummativit kaaviiaartippaa. Aappillu timinni atortut tamaasa ilt-imik inuussutissanillu pajussortarpaa. Aap naqitsinera pisariaqartinneqarpoq aak kaaviiaassappat, aalli naqitsinera qaffasippallaartoq taqqanut akornusiisinnaavoq.
Inunnut type 2-diabetes-ertunut aap naqitsinerata appasitsinnissaa immikkut pingaaruteqarpoq, imaappoq 130/80 mmHg ataallugu inissisimassaaq. Aap naqitsinera piffissami aalajangersimasumi qaffappat isini tartunilu aammalu aap taqaani annerni minnernilu taqqanik qerattartoornisssaq navialalerfiusinnaavoq. Timip eqeersimaartumik aalatittuarnerisigut, sanigornikkut, imigassamik killilikkamik pisarnikkut, taratsunik lakrids-inillu killilimmik nerisarnikkut aap naqitsinera appasissoq angusinnaavat. Amerlasuutigut aap naqitsineranik apparsaatinik nakorsaatitornissaq saniatigut pisariaqartarpoq.
Ataatsimut isigalugu aap naqitsinerata inissivinnissaa ajornakusoorsinnaasarpoq, iisartakkat ataatsikkut pingasut tallimalluunniit atoraluarlugit.
Isumatsialaavoq katsorsaasullu ilinnut aappit naqitsinerata qutsissusaata inissisimaffissaanik piviusorsiortumik nassaarniarnissarsi.
Illit nammineq angerlarsimaffinni aappit naqitsinerata uuttortartarnissaa pitsaanerpaavoq. Angerlarsimaffimmi aap naqitsineranik uuttortaanermik taaneqartarluni.
Aap naqitsinera
Aappit naqitsinera katsorsaasup misissoraangamiuk marluusarput isiginiagai, tassalu nalinginnaasumik allanneqartarput 130*/80**
* Aap naqitsinerata qaffasinnerpaaffia systolisk-imik taaneqartarpoq. Aap naqitsinera taqqani annerni naqitsineq takussutissartarivaa, tamatumani uummaterput eqinnerata nalaani
** Aap naqitsinerata minnerpaaffia diastolisk-imik taaneqartarpoq, aap naqitsinera taqqani annerni uummaterput kassunnerit marluk akornani eqqissitsiarnerani aammillu immersornerata nalaani
Eqqaamallugu ukiumut minnerpaamik ataasiarlutit angerlarsimaffinni aappi naqitsinera uutortarnissa. Isumallatsialaasinnaavoq eqqaamassutitut inuuippit nalaanni uuttuisarneq.
Type 2-diabetes-ertut tamarmik statiner-inik (nakorsaatit kolesterol-imik apparsaatit) neqeroorfigineqartarput, taqqani qerartartuunnginnissamut nakorsaatit.
Kolesterol-inik aammi akoqassutsit qaffattoorfiugaangamik piffissami sivisunerusumik taqqat iigartaanut ajoqutaalersarpoq. Kolesterol taqqat iigartaanut pulakartarpoq, taqqanillu qerartartoortitsisinnaasarluni (forkalkninger).
Kolesterol-it lipider-inik taagutillit akornaniipput (orsut). Nalinginnaasumik eqqartorneqartartut tassaapput lipider-it kolesterol-iusut aammalu triglycerider-iusut.
Timi nammineq kolesterol-iliortarpoq. Aammali nerisannit kolesterol-inik akulinnik nerisaqartarputit. Kolesterol-eqanngitsumik nerisaqarnissaq pisariaqanngilaq, kisiannili nerisassat annikinnerusumik orsumik peqqinnanngitsumik orsulik, imaappoq orsoq mættet fedtiusoq annikinnerpaamik atorneqassaaq (mættet fedt/ nunami uumasunit orsoq immuit qaffasissumik orsulinnik akulinniittarput, soorlu punneq aammalu neqimi kiisalu siatsissut margarine-mi).
Timip pissusiinik sananeqaatinilu kingornuttakkat apeqqutaallutik kolesterol-inik akoqassutsit kisitsisit aalajangerneqartarput, nerisat inooriaaseq aammali ukioqassutsit suiaassuserlu apeqqutaasarluni.