Nappaatit inooriiatsimit pisut

Inuit amerliartuinnartut, ukioqatiigiaat suul­luunniit, ajornartorsiuteqartuupput pualavallaarnermik sukkoqalersinnaanermik kinguneqarsinnaasumik aamma taqarsuarmik milittoor­titsisinnaasumik. Taqarsuakkut kalkeqalerlu­ni milittoornerit ilaatigut aap ingerlaarnerata ajortumik ingerlalerneranik aamma uummatip taqaatigut kiisalu qaratsakkut aak aqqutaata milittoorneranik kinguneqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaanni inersimasut affaat sinnerlu­git pualavallaarput siusinnerusumullu naleqqiul­lugu inooriaatsimit pisunik nappaateqalersarput.

DIABETES

Diabetes tassaavoq, aak sukkumik akua qaffasippallaalersoq. Taamatut nappaateqalerneq allanik nappaateqalernernik malitseqartarpoq, assersuutigalugu taqarsuartigut qalippertoor­nerit aamma sianiutitigut aseruuttoornerit il.il. pisarlutik.

Diabetessimut ilisarnaatit nalinginnaasut
Amerlasuut ilisarnaatinik peqarneq ajorput. Ilaat qilalertuaannartutut misigisarput, qasusi­ masutut aamma quikulasarlutik.
Nalullugu diabetessertoqarsinnaavoq, amerla­ suutigut diabetesersiuteqarneq ajorami.

Diabetessimut pissutaasartut
Annermik inuit oqimaappallaartut, inuit uninngaannartut, utoqqaat kiisalu inuit kingornut­ takkamik pissuteqartumik pillit (ilaquttat qaninnerpaat diabetesseqarpata) akornanni diabetessersinnaaneq pisarpoq.
Allanik paasisaqarusukkuit, taava atuaruk ”Napparsimasunut ilitsersuut, type 2 Diabetes”, Peqqinnissaqarfimmi pissarsiarine­qarsinnaasoq eller elektronisk her (indsæt link)

AAKKUT QAFFATTOORNEQ

Uummatip aap aqqutaatigut aak timikkut ingerlatittarpaa.
Aap naqitsinera tassaavoq taanna nukik uum­matip atugaa aak timimi ingerlatinniarlugu, taqqanilu aap ingerlaarnerani qanoq naqitsine­qartiginersoq.
Aap naqitsinera kisitsiseqartinneqarpoq mar­lunnik, assersuutigalugu 120/80, oqaatigineqa­raangami ”120 over 80”.
Kisitsit siulleq tassaavoq taqarsuarmi uummammiittumi naqitsineq anneq (systoliske blodtryk), taqarsuarmi pisartoq, uummat eqikkaangat aallu timimut ingerlatillugu. Kisitsisip tullia tassaavoq naqitsineq minneq taqarsuup iigaani pisartoq (diastoliske blodtryk). Taannavoq aap naqitsinera taqarsuarmiittoq tillernerit marluk akornanni sakkukilligaangat uummallu aammik immerneqaraangat.
Naak aakkut qaffattooqqaneq nammineerluni qaqutiguinnakkut malugineqarsinnaagaluartoq, taamatut atugaqarneq amerlasuunik ajortunik nassataqarsinnaavoq.
Aakkut qaffattooqqavutit eqqissisimatillutit aappit naqitsinera 140/90­mit anneruppat.

KOL

KOL Kronisk Obstruktiv Lungelidelse-­miit naalisagaavoq, ulluinnarni tupatortartut puaannik taaneqarajuttoq.
KOL tassaavoq puakkut ataavartumik uuminartumik atugaqarusaarneq, si­laannaap isaaviisigut nipittortoornermik ajortumik nuammillu qerattartoortumik annertuunngorsimasumik peqalersitsisartoq.

KOL-ip ilisarnaatai nalinginnaasut
Anersaartorniarnerup ajornartorsiutaasarnera, quersorneq qitseraanertalimmik anertikkar­nerlu.
Quliniit arfineq pingasut missaanniittut inuit ukiorpassuarni pujortareersimanermit napparsimalertarput.
Tassunga katsorsartinneq pingaarnerpaaq tassaavoq pujortarunnaarneq.