Suna pillugu kalaallit sukkumik arrortitsisinnaanngitsut, inooriaatsimut attuumassutilinnik nappaateqalernissamut, inunnit allanit aarlerinartorsiunnginnerunerat, ilisimatusarnerup nutaap takutissavaa. Maniitsumi Nuummilu kalaallit 40-it pallingajattut tamatumunnga patsisaasup paasiniarnerani peqataapput.
Nunatsinni inuit ilaasa pinngoqaat assissaqanngitsoq kingornussimavaat. Pinngoqqaat issitumi inuit akornanni taamaallaat nassassaasoq, sukkunik nalinginnaasunik qaqortunik arrortitsisinnaannginnermik kinguneqartoq. Soorlu inuit ilaat immuup sukkuanik sapigaqartut. Inuit taakku sukkutoraangamik naarlukkajukkaluarlutik, allanit peqqinnerorpasipput. 2022-imi Maniitsumi Nuummilu misissuinermi paasisat atorlugit, suna tamatumunnga patsisaasoq ilisimatusartut maanna misissuleruttorpaat.
Misissuinermi peqataasut nererusunnerusartagaannik assigiinngitsunik- ilaatigut sassaalliussat atorlugit minutsit 20-it ingerlaneranni nererusutaannik nerisillugit misissorneqarput.
”Maannamuugallartoq sukkunik sapigallit, allat mamarisaannik aamma mamarisaqassangatinnarput. Tamatumali misisusiffiginera suli naammassinngilarput ” Ninna Senftleber Steno Diabetes Center Copenhagenimi Inuunerissaavik Steno Kalaallit Nunaannilu Ph-d-nngorsimasoq ilisimatusartorlu oqaluttuarpoq.
Peqataasut ulluni pingasuni assigiinngitsunik marlunnik nerisaqartussaapputtaaq, tassalu kalaaliminernik; aalisakkanik neqinillu naammattunik akulinnik, nunanilu killerni nerisaasartunik; pastanik, iffiukkanik, paarnanik naatitanik sukkunillu akulinnik.
Peqataasut assigiinngitsunik misigisaqarsimanerat Ninnap oqaluttuaraa: ”Ilaasa ass. kalaalimernit qaarsillanareqaat, allalli erniinnaq kaalernartutut misigalugit. Taamaammat timip inalukkanilu bakteerissat nerisanut taakkununnga assigiinngitsunut qanoq qisuariarsimanerisa paasinissaa pissangageqaarput. Peqataasummi sukkumik sapigallit nunani killerni nerisaasartut allatut qisuariarfiginissaat naatsorsuutigaarput. Akerlianillu kalaalimernit assigiimmik qisuariarfigissagaat naatsorsuutigaarput”. Pissanganartoq taanna nanginneqassaaq.
Suliniut aningaasaateqarfinnit ukunannga taperserneqarpoq: Danmarks Frie Forskningsfond, Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik, Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarnermi Siunnersuisoqatigiit kiisalu Brugseni®.
Peqqataasut angerlasimaffimminni nerisassaat taama isikkoqarput. Qulliupput kalaalimernit ilaatigut aalisakkanik frikadeliliat, kapisilik, qaleralik, tuttu, ammassaat panertut kigutaarnallu. Alliupput nunani killerni nerisaasartut ilaatigut kissatassat, iffiukkat, yoghurti paarnanik naatitanik akulik, paarnat naatitat naatitallu allat.
Ninna Senftleber, Jacob Yrfelt aamma Anna Skau peqataasut nerisassaannik aallarlutillu poortuisuupput.