Misissuineq naatsumik oqaatigalugu
Uummatip sulilluarunnaarsimanera tassaavoq, ataatsikkut arlalinnik uummatip sulilluarunnaarsimaneranik patsiseqartumik ersiuteqarneq (anernikilliorneq, nissut pullannerat qasoqqanerlu). Tupatorneq, diabetes, aap taqqanut naqitsinera qaffasissoq pualanerlu tassaapput uummatip sulilluarunnaarsinnaaneranik annertusititsisartut. Nunatsinni uummammut sulilluarunnaarsitsisinnaasut annertuumik atugaapput. Misissuinermi matumani peqqissuseq nakorsartinnerlu pillugit paasissutissat, allattugaatinut qarasaasiakkut nalunaarsuiffimmiit pissarsiarineqartut, nunatsinni nappaatip tamatuma qanoq atugaatigineranik taamalu nappaateqartut ilisarnaataannik paasiniaanermi atorneqarput.Misissuinerup suut takutippai?
2022-imi januaarip ulluisa aallaqqaataanni inuit uummataat sulilluarunnarsimasutut nalunaarsukkat 507-iupput, tassalu 16-ileereersimasut akornanni 1,1%-it. Agguaqatigiissillugit 65-inik ukioqarput. Uummataat sulilluarunnaarsimasuni angutit arnanit amerlanerupput. Uummataat sulilluarunnaartut affai sinnilaartut (53%) pualavallaarput (BMI 30 sinnerlugu). 43%-it ullut tamaasa pujortarput. Uummataat sulilluarunnaarsimasuni taqai qalippersimasut imal. uummatip taqaagut milittoorsimasut 33%-iupput.Inerniliineq
Nunatsinni uummatip sulilluarunnaarsimanera nunani killerni allanisut atugaatigaaq. Danmarkimut sanilliullugit ukioqatigiit ilaanni angutini uummatip sulilluarunnaarsimanera annertuumik atugaavoq. Affangajaat pualavallaarput aamma/imal. ullut tamaasa pujortartuullutik. Taqqakkut qalipperneqarneq imal. uummatip taqaagut milittoorneq, nunani allani inunnut uummataat sulilluarunnaartunut sanilliullugu annikinnerusumik atugaavoq
Ilisimatuussutsikkut allaaserisaq uani atuarsinnaavat.